Opi maksualan termit

Maksupalveluntarjoaja (PSP) – PSP, eli Payment Service Provider, tarjoaa kauppiaille maksupalveluita, kuten verkkokaupan maksupalvelut tai maksupäätteet. Nämä palvelut on usein yhdistetty muihin palveluihin, kuten tilitykseen ja taloudelliseen raportointiin. Esimerkiksi Worldline on maksupalveluntarjoaja.

Maksupäätepalveluntarjoaja (PTSP) – PTSP, eli Payment Terminal Service Provider, tarjoaa vain maksupäätteitä. PTSP vastaa maksupäätteiden käyttöönotosta, huollosta ja tuesta maksutapahtumat vastaanottavan pankin puolesta.

Maksutapahtumien vastaanottaja – Acquirer, eli maksutapahtumien vastaanottaja, on kauppiaan puolesta korttitapahtumien käsittelystä vastaava rahoituslaitos. Kuluttajan maksaessa kortilla maksutapahtumien vastaanottaja tarkistaa, että kuluttajan tilillä on rahaa, varaa oikean summan ja varmistaa, että raha pidätetään ja hyvitetään kauppiaan yritystilille. Esimerkiksi Worldline on maksutapahtumien vastaanottaja.

Maksutapahtumien vastaanottosopimus – Korttimaksujen hyväksyminen kivijalkamyymälässä tai verkkokaupassa edellyttää korttitilityssopimuksen, jota kutsutaan myös kauppiassopimukseksi, solmimista. Korttitilityssopimus allekirjoitetaan sellaisen maksutapahtumien vastaanottajan kanssa, jolla on VISA- ja Mastercard-korttien maksutapahtumien vastaanotto-oikeus. Sopimuksella varmistetaan, että korttimaksun ja pankkitilin välinen maksutapahtuma onnistuu. Valitessasi maksutapahtumien vastaanottajaa, on hyvä pitää muutama asia mielessä.

Payment Gateway – Payment Gateway on tekninen alusta, joka kommunikoi maksutapahtuman tiedot kauppiaiden, kortin myöntävien pankkien ja maksutapahtumien vastaanottajien välillä. Joskus – kuten Worldline tapauksessa – sama yritys voi toimia sekä maksutapahtumien vastaanottajana, maksupalveluntarjoajana ja maksunvälityspalveluna.

Maksujenkäsittelyjärjestelmä – Maksujenkäsittelyjärjestelmä on korttivaltuutusprosessin keskiö, joka välittää korttivaltuutuksia ja tilitysliikennettä PSP:n, maksukorttijärjestelyiden ja maksutapahtumien vastaanottajan välillä.

Korttiverkosto – Korttiverkostot, kuten Visa ja Mastercard, vastaavat kaikki ekosysteemin osat yhdistävästä infrastruktuurista. Ne myös laativat korttimaksuja säätelevät säännöt ja valvovat niiden noudattamista. Sekä kortin myöntävien pankkien että maksutapahtumia vastaanottavien tahojen on osallistuttava näihin järjestelyihin ja noudatettava sääntöjä voidakseen käsitellä korttimaksuja.

Verkostomaksut – Jotka tunnetaan myös nimellä scheme fees, ovat sääntelemättömiä maksuja, joita veloittavat sellaiset korttiverkostot, kuten Visa, Mastercard, Diners ja Union Pay. Nämä maksut kattavat monenlaisia veloituksia, kuten verkostonvaltuutusmaksut, määrämaksut, markkinointi- ja innovointivarat, rajat ylittävät maksut, lisensointimaksut, raporttien verkostomaksut, AML (rahanpesun torjuntapalvelut) ja paljon muuta.

Kauppapaikka (POS) – Eli Point Of Sale on paikka, jossa asiakas suorittaa maksun tavaroista tai palveluista ja missä myyntiverot mahdollisesti maksetaan. Kyseessä voi olla fyysinen myymälä, joka käyttää POS-päätteitä ja -järjestelmiä korttimaksujen käsittelyyn tai virtuaalinen kauppapaikka, kuten esimerkiksi tietokone tai mobiililaite.

Maksuympäristö – On olemassa kolme erilaista maksupäätteiden maksuympäristöä: miehitetty, puolimiehitetty ja miehittämätön. Miehitetyt maksupäätteet edellyttävät, että paikalla on henkilökuntaa aktivoimassa maksutapahtuman. Tällaisia ovat esimerkiksi useimmat ravintolat. Asiakas aktivoi puolimiehitetyn korttipäätteen, mutta myös kauppias voi olla niitä joskus käyttämässä. Tällaisia ovat esimerkiksi supermarkettien itsepalvelukassat. Miehittämättömät korttipäätteet on tarkoitettu ympäristöihin, joissa ei ole henkilökuntaa auttamassa maksutapahtumissa. Sen sijaan asiakas aktivoi maksun, kuten esimerkiksi huoltoasemilla.

Dynaaminen valuutanvaihto (DCC) – DCC antaa esimerkiksi ulkomailta matkustavan asiakkaan valita jo maksupäätteellä, haluaako hän maksaa paikallisella valuutalla vai omalla valuutallaan. Asiakas saa taatun vaihtokurssin ja tietää tarkasti, paljonko ostos maksaa. Kauppias vastaanottaa tilityksensä omalla paikallisella valuutallaan. Lue lisää DCC:stä täältä.

Maksukortit – Maksukorttiperheeseen kuuluu kahdenlaisia kortteja: Kansainvälisiä ja kotimaisia. Kansainvälisiä kortteja on neljänlaisia: debit, credit, ladattavat maksukortit (prepaid) ja maksukortit (charge). Kotimaiset korttiohjelmat toimivat kansainvälisten tavoin, mutta niitä käytetään tietyssä maassa. Kotimaiset kortit ovat suurimmaksi osaksi debit-kortteja (joskus credit-kortteja) ja usein yhteistyökortteja VISAn tai Mastercardin kanssa maan rajojen ulkopuolista käyttöä ajatellen.

Vaihtoehtoiset maksutavat (APM) – Vaihtoehtoiset maksutavat määritetään tavaroiden tai palveluiden käteisettömiksi tai ilman suuria maksukorttijärjestelyitä (Visa, MasterCard, American Express jne.) toimiviksi maksutavoiksi. Tämä kattaa ladattavat maksukortit (prepaid), mobiilimaksamisen, verkkokukkaron, pankkisiirrot, laskun, sähköiset pankkipalvelut jne.

Kortti fyysisesti läsnä – Kortti fyysisesti läsnä (Card Present) -maksutapahtumat tehdään henkilökohtaisesti. Maksutapahtuman katsotaan yleisesti olevan kortti fyysisesti läsnä, kun se on tehty yhdellä seuraavista tavoista:

• Vetämällä kortin magneettiraita kortinlukijan läpi.
• Lukemalla kortin EMV-siru työnnettäessä kortti kortinlukijaan.
• Keräämällä kortin sähköiset tiedot lähimaksupäätteestä.

Kortti ei esitä tapahtumaa (CNP) – Kortti ei esitä tapahtumaa -maksutapahtumia ei tehdä henkilökohtaisesti. Maksutapahtuman katsotaan yleisesti olevan kortti ei esitä tapahtumaa, kun se on tehty yhdellä seuraavista tavoista:

• Lisäämällä maksutiedot verkkomaksuportaaliin.
• Täyttämällä maksutiedot lomakkeelle, joka lähetetään yritykselle.
• Antamalla maksutiedot yritykselle puhelimitse.

NFC-lähimaksutekniikka (NFC) – Lähimaksut toteutetaan lähiradioliikenteeseen perustuvan NFC-teknologian avulla. Kun RFID-sirullista yksikköä pidetään NFC-laitteen läheisyydessä, aktivoituu siru ja antaa lukijalle dynaamisen, kertakäyttöisen numeron, joka tunnistaa kunkin erillisen maksutapahtuman yksilöllisesti ja turvallisesti. Se sallii esimerkiksi, että maksupääte viestii kortin kanssa turvallisesti ilman fyysistä kosketusta.

Biometriset maksut – Biometrisissa maksuissa hyödynnetään biometrista vahvistusteknologiaa maksujen valtuuttamiseen, esim. sormenjäljen tunnistuksella, silmän skannauksella ja kasvojen tunnistuksella salasanan, kuvion tai PIN-numeron sijasta. Biometristen maksujen ansiosta maksuprosessi on nopeampi ja helpompi sen lisäksi, että se on turvallisempi. 

IIoT-maksut – IoT-maksut ovat fyysisiä internetillä yhdistettyjä laitteita, ajoneuvoja ja rakennuksia, jotka pystyvät suorittamaan maksutapahtumia. IoT-maksut tekevät maksuprosessista yksinkertaisemman käyttämällä älylaitteita, jotka joko voivat luoda hankintaehdotuksia tai tehdä ostoja missä tahansa asiakas onkaan. 

Reaaliaikaiset maksut – Reaaliaikaiset maksut (RTP) ovat maksujärjestelmiä, jotka on suunniteltu siirtämään varat välittömästi maksajalta maksunsaajien pankkitileille. Reaaliaikaiset maksut yksinkertaistavat ja nopeuttavat maksuprosessia. 

Korttipetos – Kaikenlaisia korteilla tehtäviä petoksia kutsutaan yleisesti korttipetoksiksi. Ne jaetaan edelleen useisiin eri petostyyppeihin, kuten kadonnut tai varastettu kortti, väärennetty kortti, kortti ei esitä tapahtumaa (CNP), korttia ei vastaanotettu jne. Useimmat korttipetokset tehdään varastetuilla korttitiedoilla joko verkkokaupassa tai väärennetyillä korteilla.